Hannele Kuusela

Puheenvuorot ovat aikajärjestyksessä, uusin ensin.

21.1.2024

”Taso ei ole missään nimessä mikään hyvä.” Näin toteaa lääketieteen tohtori Tommi Vasankari lasten ja nuorten fyysisestä kunnosta NU:n 15. tammikuuta julkaisemassa artikkelissa. Lausuma perustuu 5.- ja 8.-luokkalaisten fyysistä toimintakykyä mittaavan Move-tutkimuksen viimeisimpiin tuloksiin.

Tuloksista selviää, että lähes kaikkialla Suomessa tyttöjen tulokset laskevat merkittävästi 8. luokkaan mennessä. Ainakin yksi poikkeama tästä löytyy: Nokialla tytöt ovat kahdeksannella luokalla jopa hieman paremmassa kunnossa kuin viidennellä luokalla.

Nokialaisista 8.-luokkalaisista tytöistä 37,4 prosentilla fyysinen toimintakyky on huolestuttava (Pirkanmaa 39,9 %), kun taas samanikäisillä nokialaisilla pojilla prosentti on 50,2 (Pirkanmaa 35,5 %). Suurella osalla lapsistamme ja nuoristamme kunto on ”mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla”, mikä voi näkyä vaikeuksina selviytyä arjesta ja koulunkäynnistä.

Nokialla on runsaasti urheiluseuratoimintaa, lisäksi kaupunki on mukana Harrastamisen Suomen mallissa (Harrasta Nokialla) tarjoten maksuttomia liikuntaharrastuksia peruskoululaisille sekä järjestämällä etsivää harrastustoimintaa kouluilla. Joissakin kouluissa oppilaat voivat toimia liikunta-agentteina tai pidetään päivittäinen liikuntavälitunti.

Vaikuttaa siltä, että tyttöjen kohdalla nokialainen seuratoiminta on tuottanut tulosta. Tytöt harrastavat meillä menestyksekkäästi useita lajeja: koripalloa, jalkapalloa, ringetteä, joukkuevoimistelua, triathlonia, uintia, yleisurheilua. Siis lajeja, joissa fyysisen tekemisen lisäksi on mukana myös sosiaalinen kasvaminen, yhdessä tekeminen. Yhteisöllisyys on liima, joka pitää kiinni harrastuksessa vuodesta toiseen.

Mihin tämä liima sitten liukenee poikien harrastamisessa? Onko kyse tyttöihin verrattuna eritahtisesta kehityksestä, ohjaamisen ja valmentamisen erilaisesta suhtautumisesta, fyysisen voiman ja kovan kilpailun korostamisesta?

Seuratoiminta on kuitenkin kallista: jo juniori-ikäisten maksut saattavat olla tuhansia euroja kaudessa. Tämä jättää, vapaapaikoista huolimatta, seuratoiminnan ulkopuolelle useita lapsia ja nuoria. Heikennykset perheiden toimeentuloon, seuratoiminnan valtionosuuksien leikkaukset ja liikuntapalveluiden arvonlisäveronkorotukset vaikeuttavat tilannetta entisestään.

Olemmekin Nokian vasemmistossa tehneet valtuustoaloitteen, joka osaltaan alentaisi seuramaksuja: esitämme, että kaupunki antaisi tilansa käyttöön maksuttomasti kaikelle nokialaiselle junioreiden harrastustoiminnalle.

Kaupungin maksuttomia Harrasta Nokialla -ryhmiä toimii tänä keväänä yläkouluikäisille yhdeksän, joista kuusi on liikuntaryhmiä. Alakoululaisille liikuntaryhmiä on 19 yhteensä 39:stä harrastusryhmästä. Ryhmät on perustettu koululaisten toiveita kuunnellen, ja ne toimivat pääsääntöisesti kerran viikossa tunnin verran, jotkut niistä vain osan lukukautta, ja osallistujamäärä on rajattu. Viimeisimmän hyvinvointitilinpäätöksen (2022) mukaan Harrasta Nokialla -toiminnassa oli mukana keväällä 2022 80 ryhmää, siis useampi kuin tällä hetkellä.

Maksuttomien ryhmien lisääminen kaupunkiimme saattaisi osaltaan edistää liikuntaharrastuksiin hakeutumista: tämä tarkoittaa aktiivista yhteistyötä seurojen, kaupungin liikunta- ja nuorisotoimen sekä koulujen kanssa, lisäksi myös taloudellista panostusta.

Hyvinvointitilinpäätöksessä (2017–2021) todettiin, että koulujen ohjatut liikuntavälitunnit ovat vähentyneet: voisiko tämäkin tilanne parantua yhteistyöllä?

Liikunnan lisääminen arjessa kehittää osaltaan fyysistä toimintakykyämme. Lasten ja nuorten liikkumisen paikasta toiseen ilman autossa istumista pitäisi olla turvallista. Tässä on Nokialla melkoisesti parannettavaa, sillä kevyen liikenteen väylät ovat pääosin huonokuntoisia ja niiden suunnittelu sekä toteuttaminen on jäljessä alueiden rakentamisesta. Koulujen lakkauttamisen myötä koulumatkojen pidentyminen hankaloittaa entisestään matkojen kulkemista terveyttä edistävällä tavalla.

Vastuu lasten ja nuorten liikkumisen mahdollistamisesta on yhteisöllä ja yhteiskunnalla, mutta liikkumisen äärelle saattamisesta vastuu on perheillä: löydämmekö vapaa-ajastamme sen yhteisen hetken, jolloin menemme läheiselle kentälle yhdessä höntsäilemään tai lähimetsän poluille kiipeilemään? Voisimmeko raahata vanhan patjan lauantaisiivottuun olohuoneeseemme kuperkeikkoja varten tai kääntää nupit kaakkoon ja pistää tanssiksi koko perheen voimalla? Löytyisikö liikunnasta yhteinen ilo ja elämänvoima?

Hannele Kuusela

nokialaisten lasten ja nuorten urheilua liki 40 vuotta tukenut äiti ja isoäiti, kaupunginvaltuutettu ja sivistyslautakunnan jäsen (vas)

Teresa Kvick

urheilevien nuorten äiti ja urheiluseura-aktiivi, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (vas)

2.11.2023

Nokian sivistyslautakunta on kokouksessaan 11.10.2023 äänestyksen jälkeen päättänyt esittää Vahalahden koulun ja Taivalkunnan koulun lakkauttamista sekä näiden koulujen oppilaiden ohjaamista toisiin kouluihin lukuvuoden 2024–2025 alusta lähtien. Lopullisen päätöksen asiasta tekee kaupunginvaltuusto kuluvan vuoden aikana.

Koulujen lakkauttamista on perusteltu vähenevällä oppilasmäärällä ja tästä aiheutuvalla koulun opetus- ja kasvatustyön sekä oppilashuollon järjestämisen vaikeutumisella (muun muassa yhdysluokat, ystävyyssuhteiden niukkuus, valinnaisaineiden vähäisyys, erityisen tuen järjestäminen). Keskeisenä syynä näyttävät kuitenkin olevan taloudelliset tekijät: pienessä yksikössä kustannukset oppilasta kohden ovat jonkin verran korkeammat.

Kaupunginvaltuuston tuleva ”päätös palveluverkosta 2023” on kytketty kaupunkimme painopisteeseen ”hyvinvoiva ja osallistuva nokialainen” ja tavoitteeseen ”rakennamme vahvistavan ja turvallisen kasvu- ja oppimispolun”. Edellä mainittujen periaatteiden lisäksi muistettakoon, että Nokian kaupunki on saanut Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen, jonka myöntämistä arvioidaan uudelleen tämän vuoden lopussa.

Pienten koulujen lakkauttaminen lakkauttaisi myös näiden koulujen piirissä olevien lasten oikeuden lähikouluunsa. Hyvinvointi ja osallisuus, vahvistuminen, tietoisuus omista juurista ja kuulumisesta yhteisöön ovat rakentuneet noissa kouluissa, lapsen turvallisessa lähiympäristössä.

Pienten koulujen toimintamahdollisuudet ovat toisenlaiset kuin isoissa kouluissa. Kasvu ja oppiminen voi tapahtua eri-ikäisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa, lähiluontoa tutkiessa, vanhempien ja isovanhempien osallistuessa koulun toimintaan, yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. Pieni koulu olisi mahdollisuus myös kasvaviin erityisen tuen haasteisiin. Pieni, turvallinen ryhmä, jossa vertaistuki toteutuu ja aikuisilla on aikaa, voisi jo sinällään vastata oppimisen ja kasvun haasteisiin.

Pienet koulut luovat elinvoimaa Nokialle, ne ovat kyliensä sydän. Lähikoulu on olennainen vetovoimatekijä, kun perheet harkitsevat muuttoa maalle. Koulu vahvistaa kylän yhteisöllisyyttä sekä pitää vapaa-ajantoimintoineen yllä kaikenikäisten mielenterveyttä ja fyysistä kuntoa.

Vasemmistoliiton Nokian kunnallisjärjestö vetoaakin kuntalaisiin: vielä voimme vaikuttaa koulujen palveluverkkopäätökseen olemalla yhteydessä päättäjiin.

Pienet koulut ovat vaihtoehto ja mahdollisuus – antakaamme niiden toimia!

Vasemmistoliiton Nokian kunnallisjärjestön syyskokous 29.10.2023

Kimmo Lamminsivu
kunnallisjärjestön puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu

kaupunginvaltuutetut

Matti Haapala, Teresa Kvick, Hannele Kuusela,
Anneli Lehtonen, Anne Nyman, Merja Techtolin